Itärannikon roadtrip – Isoja kaupunkeja ja Shenandoah

Terkut Kaliforniasta! Postauksia on kirjoitettuna vaikka kuinka monta, mutta kuvien lataaminen pilveen on osoittautunut yllättäväksi pullonkaulaksi. Tänään saatiin parissa tunnissa ladattua noin 70 kuvaa, joten saadaan ensimmäiset jonossa olevat postaukset tulille. Ajantasaisemmin meitä voi seurata Instagramista, jonne kuvien lataus onnistuu paremmin. 

Elokuun puolivälissä New York oli aika jättää taakse ja lähteä etsimään uusia seikkailuja itärannikolta. Palasimme JFK:n lentokentälle ja saimme menopeliksemme koruttoman mutta kelvon, onneksi automatisoidun Hyundain. Itärannikon roadtrip sai alkaa.

IMG_9249

IMG_9265

IMG_9298

IMG_9311

Ensimmäisenä päivänä ajoimme New Yorkin ruuhkista selvittyämme Philadelphiaan, Amerikan Yhdysvaltojen kehtoon. Ukkosta hautovassa kuumuudessa katsastimme amerikkalaisen isänmaallisuuden ikonit, Independence Hallin ja aikoinaan sen tornissa kajahdelleen Liberty Bellin. Independence Hallissa laadittiin ja lopulta allekirjoitettiin 13 Englannin Pohjois-Amerikan siirtokunnan kesken itsenäisyydenjulistus 4. heinäkuuta 1776. Samassa talossa laadittiin myöhemmin myös kuuluisa Amerikan perustuslaki vuonna 1787. Liberty Bellin soitto kutsui Yhdysvaltain perustajaisät koolle istuntoihin. Nyt Liberty Bell lepää omassa pyhätössään Independence Hallin vieressä. Painostava ilma, joka sai useammankin turistin pyörtymään, kehittyi lopulta ukkosmyräkäksi, jonka ajamana huristimme Baltimoren laitamille lähemmäs Washingtonia motellimajoitukseen.

IMG_9378

IMG_9328

Aamulla ajoimme lyhyen matkan Washington D.C.:n laitakaupunkiin Silver Springiin. Sieltä löysimme helposti ilmaisen turvallisen parkkipaikan autolle aivan metroaseman vierestä. Metrolla pääsimme sukkelasti ilman ruuhkissa jonotusta ja parkkipaikan metsästystä  suoraan Washingtonin ytimeen. Päivä kului sukkelasti pelkästään pääkaupungin valtiovallan monumentteja paahtavassa helteessä kiertäen. National Mall eli TV:stä tuttu pitkäkaistaleen muotoinen puisto ja sen monumentit ovat mittasuhteiltaan niin suureelliset, että etäältä katsottuna alue näyttää todellista paljon pienemmältä. National Mallilla puheen ovat pitäneet niin Trump kuin Gumpkin. Alueen kolossaalinen uusklassinen arkkitehtuuri on niin suuruudenhullua, että vastaavaa Berliiniin haaveili aikoinaan myös muuan pahanpäiväisesti realiteeteista lipsuva Adolf. National Mallilla on mm. kongressitalon, Valkoisen talon ja lukuisten muistomerkkien lisäksi useita museoita, jotka ovat kaikki ilmaisia. Niistä suosittelemme ehdottomasti Smithsonian National Museum of Natural Historyyn tutustumista. New Yorkin vastaavassa käytyämme uutuutta tarjosivat mainio ihmisen kehitystä kuvaava näyttely ja satumainen perhostarha. Washingtonissa on monta hienoa erilaista näkemisen arvoista kaupunginosaa, joiden katselemiseen olisi mielellään käyttänyt vielä toisen päivän. Aikataulumme kuitenkin kiirehdytti meitä etelämmäs kohti Shenandoahin luonnonpuistoa. Palasimme metrolla Silver Springiin ja ajoimme yöpymään Front Royalin luonnonläheiseen pikkukaupunkiin.

IMG_20170820_141421_01

IMG_20170820_171155

Solar Eclipse

IMG_9364

Aamulla varhain ajoimme Front Royalista Shenandoahin luonnonpuiston porttien läpi Skyline drivelle. Tämä nimensä mukaisesti taivaisiin kurkotteleva tie kulkee sata mailia Appalakkien rinteitä pitkin tarjoten vähän väliä levikkeiltä avautuvia huikaisevia maisemia. Tien varrelta lähtee lukuisia muutaman kilometrin vaellusreittejä, joita pitkin pääsimme paremmin tutustumaan Appalakkien metsäiseen maastoon ja kipuamaan vuorijonon korkeimmille nyppylöille ihailemaan mitä uljaimpia näkymiä. Myös mustakarhut viihtyvät varsin lukuisissa määrin näissä jylhissä maisemissa mutta tällä kertaa tiet eivät kuitenkaan osuneet kontioiden kanssa yksiin. Erään oppaan mukaan yksi nuori yksilö jäi meiltä juuri parin minuutin marginaalilla näkemättä. Presidentti Herbert Hooverin virkakautensa aikaisen piilopirtin pihapiirissä riitti siitä huolimatta ihmeteltävää. Opas esitteli meille innoissaan osittain entisöidyn Hooverin metsätukikohdan ja joukon mökkimiljööstä nautiskelevia käärmeitä. Osuimme paikalle juuri ”Suuren amerikkalaisen” auringonpimennyksen aikaan ja seurasimme pimennystä oppaan kanssa neulansilmäprojektion avulla. Saman ilmiön totesimme tapahtuvan myös auringon valon siivilöityessä puiden lehvistön lävitse, jolloin puiden varjoihin muodostui joukoittain auringonsirppejä. Neljästään me kaksi ja opas vaimoineen ihmettelimme auringonpimennystä kaikessa rauhassa presidentti Hooverin mökin kuistilta, kun samaan aikaan muutaman kilometrin päässä sadat ihmiset tungeksivat Big Meadowsin niityllä ihmeen paremmin nähdäkseen. Eipä siis haitannut meitä, että tuo periamerikkalainen karnevaalitunnelma jäi väliin, varsinkin kun pimennyslasitkin oli myyty loppuun kaikista kaupoista jo viikkokausia sitten.

Shenandoahissa retkeilyyn ja ajeluun kului kaksi päivää välillä leirintäalueella teltassa yöpyen. Saimme taisteltua itsellemme nuotioruokaa märistä Walmartin puista huolimatta ja loput ruoat oli määräys säilöä visusti autoon tai rautalaatikkoon, ettei mesikämmenillä ja muilla karvakuonoilla tulisi vastustamatonta hinkua tulla leiriin rääppiäisiin. Shenandoahin läpi ajettuamme majoituimme yötä vasten lähimpään Waynesboron pikkukapunkiin vain heti aamulla taas lähteäksemme tien päälle seuraavana kohteena sisämaan mutkan jälkeen rannikko ja Virginia Beach.

 

Vinkkejä Islantiin matkaavalle

Päällimmäiset ajatukset Islannin matkasta ovat että eipä reissua paremmin olisi voinut aloittaa ja tänne on päästävä vielä uudestaan. Islanti on ainutlaatuinen maa, jota vastaavaa ei ole. Islanti on syrjäinen saari, joka on tarjonnut hedelmällisen maaperän viljelylle, loputtoman varannon kuumasta ja kylmästä vedestä, sekä maantieteellisen suojan mahdollisilta uhkaavilta naapurikansoilta. Samoin se on ollut sen 900-luvulla asuttaneelle urhealle väelle vaikeapääsyinen ja kukoistusta suonut luonto on ajoittain kääntynyt väkeä vastaan piiskaavin satein ja tuulin, sekä ennen kaikkea tulivuorenpurkauksin ja maanjäristyksin. Tämä antelias mutta ankara saari on reilussa tuhannessa vuodessa muovannut itselleen kansan, joka on seikkailunhaluinen ja innokas tarttumaan toimeen mutta ei ole tottunut pikkutarkkaan pitkäjänteiseen suunnitelmallisuuteen, koska koskaan ei ole voinut olla turhan varma, mitä luonto ja huominen päivä tuovat tullessaan. Islanti ja sen suomalaiselle niin veljelliselle mutta samalla eksoottiselle tuntuva kansa hurmasivat meidät täysin muutamassa päivässä. Näinpä puhuimmekin jo itsestään selvänä asiana, että kun seuraavan kerran tulemme Islantiin, kierrämme koko saaren. Tämä muutaman päivän matka antoi koukuttavaa esimakua ja samalla kokemusta, miten seuraavaan pidempään matkaan tulisi varautua. Tässäpä siis muutamia matkalta oppimiamme asioita myös muille Islantiin matkaa suunnitteleville vinkiksi:

  • Keskity maaseutuun Islannissa maaseutu on uskomattoman kaunista, ja maaseudulla on vaan mukavampaa. Vaikka Reykjavik kiinnostaisikin kaupunkina, niin älä käytä siellä aikaa kahta päivää enempää. Meille yksi päivä riitti hyvin.
  • Panosta autoon Islannin sisämaan F-teitä ei saa ajaa muuta kuin nelivetoautoilla. Panosta siis autoon, jotta pääset näkemään huikeimmat nähtävyydet. Suzuki Jimny on pienimpiä nelivetoja joita Islannissa voi vuokrata, mutta suosittelisimme ehdottomasti vuokraamaan hieman jytkymmän menopelin. Meidän kohtaloksi meinasi koitua muutama hieman liian syvä vuoristopuro, joita F-teillä täytyy ylittää. Onneksi selvittiin ilman vahinkoja! Auton vakuutuksissa ei kannata pihistellä, nimittäin korjauskustannukset Islannissa ovat huikean kalliita ja vahingoilta välttyminen ei aina ole mahdollista. Esimerkiksi mikäli tulivuori päättääkin purkautua niin tuhkan aiheuttamat vahingot eivät ole halpaa lystiä korjata.
  • Yövy leirintäalueilla Leirintäalueet ovat Islannissa siistejä ja hyviä paikkoja majoittumiseen. Hinta oli meillä teltassayöpyjillä vain noin 30 € kahdelta hengeltä, kun samalla alueella olevista hotelleista tai majataloista olisi täytynyt pulittaa vähintäänkin 120 €. Varsinkin jos Islannissa viettää yhtään pidemmän aikaa, voi majoituksissa säästää rahaa huomattavasti kun on oma teltta mukana.

MiksuVikin kirkonmäeltä
Geysir 

Geysireiltä

  • Ravintoloissa maksa lasku tiskille Jokaisessa ravintolassa jossa kävimme reissumme aikana tuli lasku maksaa ravintolan tiskille. Tilaukset kyllä otettiin normaaliin eurooppalaiseen tapaan pöydästä. Maassa maan tavalla.
  • Bonus on kuningas Islannissa kannattaa ehdottomasti käydä ruokakaupassa ostamassa evästarvikkeita. Ruokakaupoista halvin on ehdottomasti Bonus, jonka tarjontaa mekin hyödynsimme matkan aikana. Myös siellä ruoka on kallista, mutta näin suomalaisena lähimmäksi vertailussa osuu Salen tapaiset pikkukaupat ja niiden hinnat, joten missään toivottomissa lukemissa ei missään nimessä liikuta.
  • Omavaraisuus kannattaa Varsinkin pidemmällä matkalla Islannissa voi saada jo merkittävää säästöä budjettiin, jos pakkaa kotoa mukaan paljon kuivamuonaa ja ruoanvalmistusvälineet. Nimittäin nuudelipussikin on hintansa puolesta Islannissa luksustuote. Kertyneen säästön voi sitten hyödyntää esimerkiksi panostamalla edellä mainitusti vuokra-autoon.
  • Tankkaa aina kun voit Bensa-asemia on varsinkin maaseudulla harvassa. Tankkaa auto siis aina kun voit, ja huolehdi F-teille lähtiessäsi siitä että tankki on täynnä. Soratietä ajaessa vuorenrinteitä ylös ja alas kuluu bensaa huomattavasti enemmän kuin asvalttitietä ajellessa.
  • Varaa tarpeeksi aikaa Islanti on niitä maita joissa siirtyminen paikasta toiseen kestää. Nopeusrajoitus on maanteillä 90km/h ja taajamissa 50km/h. Lisäksi maisemat ovat niin hienoja että niitä pysähtyy ihmettelemään tuon tuosta.

ThingvellirThingvellir
MointainmallKauppa-auto Landmannalaugarissa
Vik camping

Telttamajoitus Vikin leirintäalueella, taustalla Vikin kirkko

  • Vältä turistimassat Lähde liikkeelle aikaisin, jolloin Reykjavikin päiväreissulaiset eivät ole vielä ehtineet paikan päälle. Me ei koettu turistimääriä häiritseviksi muualla paitsi Golden Circlen kohteissa. Mikäli päätyisi ajelemaan joko pidemmälle etelärannikkoa tai pohjoiseen Reykjavikista, ei välttämättä tarvitsisi paljon muista turisteista välittää. Suurin osa matkailijoista kuitenkin tekee lähinnä päiväretkiä Reykjavikista.
  • Tilaa taksi etukäteen ja varaa aikaa lentokentälle Lentokentällä on tunnelma kuin sirkuksessa. Myös keskellä yötä. Me odottelimme rinkkoja noin tunnin ajan, ja kun ne vihdoin saapuivat ja suuntasimme taksijonoa kohden, huomasimme että minkäänlaista sivistynyttä taksitolppamallia ei ollut. Ihmiset vain muodostivat itsekseen jonon hämmentävään paikkaan ja takseja saapui hiljakseen. Meillä kesti taksin saamisessa noin 30 minuuttia. Ensimmäisen yön majatalon isäntämme mukaan olimme olleet onnekkaita; edellisenä yönä taksinjonottajia oli ollut yli 80 ja jonossa oli täytynyt seistä useita tunteja. Mikäli siis tarvitset taksia, niin varaa ehdottomasti kuljetus etukäteen jolloin säästät varmasti aikaa!
  • Islantilainen voittaa aina on Islannissa elävän suomalaisen Satu Rämön mainio kirja Islannista ja islantilaisuudesta suomalaisen silmin. Kertoo tiiviisti mutta elävästi islantilaisten muinais- ja lähihistoriasta, kielestä, uskonnosta ja uskomuksista, tavoista ja tottumuksista, elämäntyylistä ja luonnosta.

Kuvat Heidin kännykän kätköistä